Tämän laulun sanat kirjoitin uutenavuonna 1996 maatessani kuumeen kourissa ryhmäpuutarhamökissä Puolarmetsän sairaalan takana.

Keripukki, keripukki,
vanha kurja tauti-ukki!
Paiseet meillä painaa selkää,
sua enää emme pelkää!

Meill'on myös jo pienet lapset
mulkosilmät, harvahapset.
Jokasell'on riisitauti
eikä siitä juuri nauti.

Juur kun päästiin kolerasta
rokko saatiin sairaalasta.
Keltatautii, keuhkoruttoo,
tämän tästä joku puttoo.

Äiti kärsii luuvalosta,
haudastaan ei isää nosta.
Auta ei ees hospitaali,
kaikilla kun on spitaali.

Tauti meill'on vieraanamme,
nälkä aina omanamme.
Surma saapuu usein tuppaan
kysymättä juuri luppaa.

Keripukki, keripukki,
vanha tuttu tauti-ukki!
Tervetullut oot siis taloon,
päästä pian jo taivaan valoon!