Löysinpä juuri erään kansion välistä kymmenisen vuotta vanhan julkaisemattoman tekstin, jolle päätin antaa paikan tässä plokissa, kun muuten en ole vielä tänä vuonna ryhdistäytynyt kirjoittamaan. Olkaa niin hyvät:

METSÄLAITOS ENNUSTAA

Puuston määrä on maassamme lähdössä voimakkaaseen kasvuun. Tämän paljastaa Metsälaitoksen viimeisin, puuston viimeaikaiseen kasvuvauhtiin, odotettavissa olevaan ilmastokehitykseen sekä Euroopan Unionin puupoliittisiin tavoitteisiin pohjautuva raportti. Kokonaispuuston määrä tulee vuoteen 2020 mennessä kasvamaan 63,5 miljardiin kuutioon, mikä merkitsee 2.6 prosentin vuotuista kasvua.

Puuston määrän kasvuun on varauduttava käynnistämällä uudet metsähankkeet mahdollisimman nopeasti, toteaa puuministeri Martti Metsäaho. Myös olemassaolevan metsästön ylläpito ja perusparannus on tärkeää, mutta uuden metsäkapasiteetin käyttöönotto on tässä tilanteessa keskeisintä. Ilman uusia hankkeita meillä on käsissämme metsäpula 20 vuoden päästä. Uhkana on metsien ruuhkautuminen puuston tihentyessä ja näin ollen myös metsäturvallisuuden heikkeneminen, jatkaa Metsäaho.

Uusista metsähankkeista keskeisin on Eurooppa 18 -metsä Turun ja Pietarin välille, joka virkamiestemme uutteran työn ansiosta on saatu mukaan EU:n puusto-ohjelmaan, jonka tarkoituksena on luoda toimiva ekologisten käytävien verkosto Euroopan tärkeimpien lajistoalueiden välille. "Uusi metsävyö toisi runsaasti ulkomaista lajistoa maahamme. Myös istutustöiden työllistävä vaikutus on huomattava", muistuttaa Metsäaho. Rakennussuojelupiireissä E18-hanke on kismittänyt erityisesti siihen kuuluvan Helsingin kantakaupungin metsittämisen osalta - paikkaa kun pidetään "yhtenä maamme huomattavimmista kaupunkialueista". Metsäaho pitää vastustajien perusteita kuitenkin riittämättöminä.

Neljännen kvartaalin aikana astui neuvoston päätöksellä voimaan unionin yhteinen direktiivi kunnallisverotuksen kehittämiseksi. Uusi direktiivi on ensimmäinen etappi agendalla kohti yhteiseurooppalaista veropolitiikan harmonisointia, ja sen implementointi alkoi Portugalin toimiessa neuvoston puheenjohtajamaana. Uudet verotuskäytännöt kannustavat jatkossa unionin kansalaisia kilpailuttamaan verotuskuntansa, mikä huomattavasti edesauttoikin liikkuvuuden kasvua Euroopan sisämarkkina-alueella jo verovuoden viimeisten viikkojen aikana.

José Davidsson lähti vaihtamaan verotuskuntansa Suomeen ennen verovuoden loppua, sillä hän toimi maaseutuyrittäjänä ja tähtäsi osalliseksi unionin pohjoisilla syrjäseuduilla maksettavasta vakavien vaikeuksien 141-tuesta. Mukaan projektiin lähti Davidssonin avopuoliso Marie Swiata, jonka kohdalla nousi esiin myös omakohtainen synnytyssairaalapalvelujen tarve. Swiatan tila kriisiytyi äkillisesti matkan myötä, ja kunnallisten sairaanhoitopalvelujen joukkoirtisanoutumisuhan alla hänen oli etsittävä kätilö yksityiseltä sektorilta. Lyhytaikaisen kysyntähuipun vuoksi paikkakunnan majoitusalan tarjonta ei vastannut ennustamattoman dynaamisen markkinakehityksen asettamiin vaatimuksiin, mutta ensisynnyttäjä ja vastasyntynyt osoittivat luovaa ongelmanratkaisukykyä yöpymällä tuotantoeläinten pitoon tarkoitetuissa tiloissa.

Saman kunnan virkistyskeskuksen tupakointiterassilla oli sairaanhoitopiirin hoitoalan toimihenkilöitä hiomassa työtaistelustrategiaa. Heti alkupeleissä he sattuivat median valokeilaan ja salamavalojen ympäröimäksi. Toimihenkilöt löysivät itsensä uusien haasteiden edestä, mutta tulivat rauhoitelluiksi toimittajan taholta: Meillä on teille positiivinen visio, lupaava nousujohteinen innovaatio koko kansakunnalle. Tänään on onnistuneesti käynnistetty äitiysalan huipputason pilottihanke, jonka soveltaminen merkitsee miljarditason säästöjä kunta-alalla. Äitiyspalvelut on luovasti nivottu maatilayrittäjyyden laatuosaamiseen: lapsi tutii ekovaippoihin käärittynä pienten possujen seurassa. Pian toimittajaa ympäröi suuri joukko johtavia medioita, jotka ylistivät luovuusstrategiaa sanoen:

”Kansainvälinen kilpailukykymme on turvattu, taloutemme pysyy vakaasti kasvuraiteilla!”

Kun mediakohu oli rauhoittunut, sairaanhoitoalan toimijat peräänkuuluttivat tarvetta todentaa tiedotusvälineiden luoma julkisuuskuva. He siirtyivät tehokkaasti ja kohtasivat Swiatan ja Davidssonin lapsineen, jolle oli osoitettu vuodepaikka karjatiloissa. He toistivat näille mediasta oppimansa viestin. Kaikki, jotka vertasivat sitä tuotantoeläintalouden realiteetteihin, kokivat sen ihmeellisenä. Mutta Swiata peräänkuulutti yksityisyytensä suojan kunnioittamista reflektoiden tapahtunutta.

Sairaanhoitoalan ammattilaiset palasivat vakuuttuneina luovuusstrategian ylätason tulosjohtamisen positiivisesta impulssista kansalliselle innovaatiokehitykselle.

Tallinnan, Riian, Tarton ja taas Tallinnan jälkeen palasin Franzéninkadulle, kolmannentoista päivän iltana. Ensimmäinen huomio: ei kuorma-autoja eikä roskalavoja kadulla rapun edessä. Toinen huomio: sittenkin vielä pieni roskalava ja kasa lautoja. Kolmas huomio: seinät ja lattiat rappukäytävässä ovat edelleen pahvien suojaamat. Neljäs huomio: kotieteisessä lattialaudat ovat päässeet pahvin alta esiin ja loistelevat puhtauttaan. Samalta näyttää kamarinkin puolella. Viides huomio: siivous on toimeenpantu vain lattian osalta. Hyllyjen päällä ja muillakin pinnoilla on paksu pölypeite. Seiniä sipaisemalla saa sormensa harmaiksi. Kuudes huomio: kylpyhuoneen hanoista ja pöntöstä tulee vettä! Sekä kylmää että kuumaa! Seitsemäs huomio: kylppäriin ei syty valo. Putkilamppu löytyy lattialta. Sähköpistokkeitten tilalla on pelkät johdonpäät. Kahdeksas huomio: keittiössä on edelleen tuhottomasti pölyä. Jääkaapin oven ovat laittaneet kiinni, varmaan viikkoja sitten. Koskaan en ole nähnyt yhtä paljon hometta yhdessä jääkaapissa. Se kasvaa maraschinopullon ruokovuorauksesta. Maraschino pullon sisällä on yhä hyvää. Yhdeksäs huomio: tiedote Frantzeninkatu (!) viiden asukkaille. 14.12. alkaa kaapelien asennus. Kestää noin viikon. Mitäköhän se nyt sitten tarkoittaa? Televisiota en aio hankkia. Internet-kaapelia en kaipaa, etenkään nyt kun juuri huomasin, että yliopiston langaton verkko ulottuu Franzeniasta tänne! Tämä on siis ensimmäinen kerta, kun plokkaan kotosalla :)

Huomenna aion komentaa remontintekijät pesemään seinät ja keittiön kaapit. Kai sen pitäisi kuulua urakkaan?

Muuten kotiinpaluu oli mitä mainioin. Miiru, Sonja ja Tücsi peikkoineen löytyivät saman tien Kurjenlennosta eli kivenlennon päästä. Pääsinpä heillekin esittelemään kotiolojani :)

1. Suojaa auringon valolta.
2. Äläkä tyhjänäkään säilytä yli 50 C lämpötilassa.
3. Älä puhkaise tai polta tyhjänäkään.
4. Älä suihkuta silmiin.
5. Älä suihkuta avotuleen, hehkuvaan materiaaliin tai sähköisiin laitteisiin.
6. Pidä poissa lasten ulottuvilta.
7. Käytä vain ohjeiden mukaan.
8. Pidä poissa sytytyslähteistä.
9. Tupakointi kielletty.
10. Varottava aineen joutumista silmiin.

Lähde: Erittäin tulenarka painepakkaus

Luulin jo sairastuneeni keskiviikkoöisestä betonipölyn hengittämisestä, mutta tämänpäiväinen laboratoriokoe viittasi pikemminkin flunssaan. Olin aika varma tulehduksesta, koska eilen olin koko päivän kuumeessa ensimmäistä kertaa moneen vuoteen ja kitalaki on kuin karrella. En ole uskaltanut enää yöpyä kotona, vaikka keskiviikkona kuurasinkin oikein olan takaa. Onneksi pääsin Malmille hyvään täysihoitoon :)

Vuokraemäntä soitti äsken ja kertoi tuoreimmat tiedot rempan aikataulusta. Tulin heti pirteämmälle tuulelle. Tiistaina niitten pitäisi alkaa kalustaa kylppäriä, sitten panna keittiö kuntoon. Seuraavan viikon tiistaina 11.12. ovat luvanneet jo alkaa loppusiivouksen, ja saada senkin valmiiksi jo 14.12! Aion olla kovana sen siivouksen kanssa. Kaikkialta on imuroitava, hyllyt ja keittiön kaapit kuurattava sisältä, ja seinätkin pestävä, sillä pölyä on kaikkialla.

Tiistaina lähden sitten Tallinnaan, sieltä Riikaan ja sitten Tarton kautta 12.12. takaisin. Näyttää lomittuvan oikein mainiosti remonttiaikataulun kanssa. Saavun sopivasti siivouspäsmäriksi. Patjat vaan pitää nostaa jo ennen lähtöä valmiiksi seinän vierelle, jotteivät sitten arastele aloittaa siivousta.

Pääsisiköhän lauantaina 15.12. jo tupareita pitämään?